Tuki maanhallinnan kehittämiseen Etiopiassa (REILA), toinen vaihe

Toimiala Maaseudun kehittäminen 100%
Profiili Hanke on toinen vaihe REILA (Responsible and Innovative Land Administration) projektia, joka tukee maanhallinan ja siihen liittyvän maan rekisteröinnin kehittämistä Etiopiassa. OECD luokittelee Etiopian vähiten kehittyneisiin LDC maihin. Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan, mutta maanviljelijöillä on pitkälle vietyjä, perinteisiä käyttöoikeuksia peltomaan suhteen. Virallisen rekisteröinnin kautta voidaan perinteiset käyttöoikeudet turvata entistä selkeämmin. Peltomaan saaminen rekisteröidyksi rohkaisee myös panostamaan ekologiseen maan käyttöön sekä investoineihin, jotka lisäävät peltomaan tuottokykyä ja siten maatalouden tuotantoa. Rekisteröinti vähentää myös maankäytön oikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä ja konflikteja. Hanke toteutetaan 2017-2021. Pitkän aikavälin tavoite on maaseudun väestön taloudellisen aseman parantuminen kestävän maankäytön kautta. Lyhyen aikavälin tavoite on Etiopialle valmistunut parannettu ja sovelias maanhallintasysteemi sekä maanviljelijöiden parantunut turva koskien peltomaansa käyttöoikeuksia. Projektin konkreettiset tulokset, on jaettu kolmeen tulosalueeseen: 1. Aluetasoilla parantunut maanhallinta ja rekisteröinnin kautta lisääntynyt maankäytön turva 2. eri hallinnon tasoilla parantunut virkamiesten maanhallintaan liittyvä kapasiteetti ja Etiopian karttakeskuksen kehittyneempi maanmittauskyky sekä 3. lisääntynyt maanhallinnan asiantuntijoiden määrä Etiopiassa. Hankkeen toteuttamista johtaa Etiopiassa maatalousministeriö. Suomi kilpailuttaa hankkeen tueksi myös asiantuntijatiimin. Suomen tuki hankkeelle on 7,1 miljoonaa euroa, joka jakautuu viidelle vuodelle seuraavasti: 2017: 1,2 miljoonaa, 2018: 1 miljoona, 2019: 1,5 miljoonaa, 2020: 1,9 miljoonaa ja 2021: 1,5 miljoonaa.
Kesto 2017-2021
Kohdealue Etiopia
Kokonaisrahoitus

7 100 000 €

Evaluointi

loading map - please wait...

Tuki maanhallinnan kehittämiseen Etiopiassa (REILA), toinen vaihe 8.127210, 39.814453 Tuki maanhallinnan kehittämiseen Etiopiassa (REILA), toinen vaihe

Nepalin metsäsektorin monenkeskinen yhteistyöohjelma (MSFP)

Toimiala Metsäpolitiikka ja -hallinto 100%
Profiili Yleinen kehitystavoite: Nepalin metsäsektorin ja kansallisen metsäpolitiikan ja -strategian kehittäminen yhteistyössä Nepalin metsäministeriön kanssa.

Multi Stakeholder Forestry Programme (MSFP) on suunniteltu kattamaan kymmenen vuoden ajanjakso (2011-2021). Pyrkimys on edetä ohjelmalliseen lähestymistapaan metsäsektorilla. Nepalin metsähallinnon heikkous (mm. korruptio ja valtion budjettien viivästyminen) ei toistaiseksi mahdollista sektoriohjelman aloittamista suoraan Nepalin hallinnoimana korirahoituksena. Sen vuoksi ohjelman toteutus aloitetaan 4-vuotisella siirtymävaiheella 2012-2015.

Suomen ja DFID:n määrärahat on delegoitu Sveitsille. Suomen, Sveitsin ja DFID:n yhteistyönä on laadittu suunnitelma Nepalin metsäohjelman kehittämiseksi (Multi Stakeholder Forestry Program, MSFP). Ohjelma koostuu neljästä komponentista, jotka keskittyvät metsähallinnon kehittämiseen, yksityismetsätalouden ja yhteisömetsätalouden edistämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Kesto 2011-2021
Kohdealue Nepal
Kokonaisrahoitus

Suomen osuus 10,2 milj. EUR

Evaluointi

loading map - please wait...

Nepalin metsäsektorin monenkeskinen yhteistyöohjelma (MSFP) 28.063498, 83.188477 Nepalin metsäsektorin monenkeskinen yhteistyöohjelma (MSFP)

Maailmanpankin infrastruktuurihankkeiden yhteisrahasto

Toimiala Vesihuolto ja sanitaatio – suuret järjestelmät 80%
Vesipolitiikka ja -hallinto 20%
Profiili Maailmanpankin PID MDTF-yhteisrahaston kautta tuetaan infrastruktuurihankkeita ja -ohjelmia miehitetyn Palestiinalaisalueen vesi, kunnallis- ja energiasektoreilla. Rahaston kehitystavoitteena on turvata kaikille palestiinalaisille elintärkeät infrastruktuuripalvelut parantamalla niiden kattavuutta, laatua ja kestävyyttä Länsirannalla ja Gazassa. Rahaston kautta annetaan taloudellista ja teknistä tukea palestiinalaishallinnolle infrastruktuurin kehittämiseen ja kapasiteetin vahvistamiseen sekä institutionaaliseen kehittämiseen. Suomen rahoittaman toiminnan tavoitteena on ennen kaikkea laadukkaampi ja kestävämpi vesi- ja jätevesihuolto. Kesän 2014 Gazan sota aiheutti valtavat tuhot alueen infrastruktuurille ja merkitsi Gazan hankkeiden aloittamista osittain uudelleen huomattavasti alentuneesta lähtötasosta. Vuonna 2014 Suomen tuki ohjattiin Gazaan. Gazan vesiverkon kunnostus onnistui erittäin hyvin; vesisektorin hätäapuikkunan kautta oli mahdollista saattaa 1,7 miljoonaa ihmistä veden piiriin (Gazassa asuu yhteensä n. 1,9 miljoonaa ihmistä). Suomen tuki on 3,65 miljoonaa euroa vuosina 2015 -2016.
Kesto 2012-2016
Kohdealue Palestiinalaisalueet
Kokonaisrahoitus

3 650 000 €

Evaluointi

loading map - please wait...

Maailmanpankin infrastruktuurihankkeiden yhteisrahasto 31.651336, 34.716797 Maailmanpankin infrastruktuurihankkeiden yhteisrahasto

Maailmanpankin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen rahasto

Toimiala Julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi 33%
Naisten tasa-arvoisuutta edistävät organisaatiot ja instituutiot 33%
Työpolitiikka ja työvoimahallinto 34%
Profiili Maailmanpankki on perustanut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen teknisen avun rahaston – MENA Multi-Donor Trust Fundin. Rahastosta tarjotaan rahoitusapua vahvistamaan hallintoa, edistämään sosiaalisen ja taloudellisen syrjimättömyyden periaatteita, luomaan uusia työpaikkoja ja tukemaan kestävää kasvua. Läpileikkaavina teemoina ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, alueellinen integraatio ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten edistäminen. Rahastosta rahoitetaan kahdentyyppistä toimintaa – teknistä tukea ja tietotaidon parhaiden käytäntöjen jakamista. Tekninen tuki voi kohdistua mm. identifikaatio- ja valmisteluvaiheisiin, hankkeiden toteuttamista helpottavan tutkimus- ja analyysitiedon tuottamiseen, institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen ja tiedonhallinnan, monitorointi- ja evaluaatiotoiminnan kehittämiseen. Tietotaidon jakamisessa tullaan painottamaan mm. etelä-etelä tiedonvaihtoa, temaattisiin painopisteisiin liittyvien konferenssien ja työpajojen järjestämistä, sidosryhmien väliseen dialogiin kannustamista ja MENA- ja OECD-maiden instituutioiden välisen yhteistyön lisäämistä. Hanketoiminnassa tulee korostumaan valtionlaitosten ja yksityissektorin lisäksi kansalaisyhteiskunta – myös esimerkiksi kansalaisjärjestöt, työmarkkinajärjestöt, kauppakamarit voivat tuoda hankealoitteita rahastosta tuettavaksi. Rahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee selkeästi kohdistua meneillään oleviin muutosprosesseihin. Rahasto täydentää ja koordinoi Maailmanpankin kaikkien olemassa olevien rahastojen ja aktiviteettien toimintaa. Uusi rahasto koordinoidaan myös kaikkien kansanvälisten toimijoiden kesken. Suomi tulee osallistumaan johtoryhmään, jonka keskeisimpiä tehtäviä ovat strateginen ohjaus ja rahaston toiminnan ja tulosten arviointi. Rahaston kooksi on suunniteltu 20 – 25 miljoonaa dollaria sen neljävuotiseksi toiminta-ajaksi. Suomen rahoitusosuus 800 000 euroa.
Kesto 2012-2017
Kohdealue Lähi-itä, Pohjois-Afrikka
Kokonaisrahoitus

800 000 €

Evaluointi

loading map - please wait...

Maailmanpankin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen rahasto 32.826519, -4.394531 Maailmanpankin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueen rahasto

Ilmatieteen laitos/Meteorologian alan yhteistyö Kirgisiassa

Toimiala Katastrofin ehkäisy ja valmius 30%
Julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi 40%
Tutkimuslaitokset ja tieteelliset instituutiot 30%
Profiili IImatieteen laitos toteuttaa meteorologian alan IKI-hanketta Kirgisiassa vuosina 2014 – 2016. Hankkeessa vahvistetaan kansallisen viranomaisen Kyrgyzhydrometin kapasiteettia, modernisoidaan alaa ja koulutetaan henkilöstöä. Hanke edistää myös ilmastokestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Kyrgyzhydrometin kapasiteetin vahvistamisella pyritään parempaan luonnonkatastrofien ennakointiin sekä parempaan tiedon saatavuuteen säästä, ilmastosta ja ympäristökysymyksistä. Paremmat sää-, ympäristö- ja ilmastopalvelut ovat välttämättömiä sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Kirgisia on altis luonnonkatastrofeille, kuten tulville, lumi- ja mutavyöryille, kuivuudelle ja koville myrskyille. Nämä katastrofit aiheuttavat suurimman osan luonnon uhkiin liittyvistä taloudellisista tappioista. Ensimmäisen vaiheen tärkeimpinä saavutuksina voidaan mainita automaattisen ilmanlaadun tarkkailuaseman perustaminen Bishkekiin ja strategisen suunnittelun kapasiteetin edistäminen Suomeen tehtyjen opintomatkojen yhteydessä. Hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä muiden alueella toimivien toteuttajien, kuten SYKEn (vesiohjelma), GTKn (luonnonvarojen kestävä hallinta) ja Maailmanpankin kanssa. Erityisesti yhteisistä työpajoista, opintomatkoista ja koulutussessioista on ollut hyötyä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen budjetti on 502.200 euroa. Hanke on vahvasti koulutuspainotteinen kapasiteetin vahvistamishanke. Ilmatieteen laitoksesta riippumattomista syistä koulutusta ei ole pystytty toteuttamaan täysin suunnitelman mukaisesti. Hankkeelle myönnetään vuodeksi lisärahoitusta pääasiassa koulutuksen loppuun saattamiseksi. Toisen vaiheen budjetti on 50.500 euroa (v 2017).
Kesto 2014-2016
Kohdealue Kirgisia
Kokonaisrahoitus

502 200 € (vaihe I)

50 500 (vaihe II)

Evaluointi

loading map - please wait...

Ilmatieteen laitos/ Meteorologian alan yhteistyö Kirgisiassa 40.965382, 74.531250 Ilmatieteen laitos/Meteorologian alan yhteistyö Kirgisiassa

Vietnamin innovaatiokumppanuusohjelma

Toimiala Tietoliikennepolitiikka ja -hallinto 50%
Informaatio- ja viestintäteknologia 50%
Profiili Vietnam nousi nopean talouskasvun ansiosta alemman keskitulotason maaksi vuonna 2010, ja maan kunnianhimoisena tavoitteena on kehittyä moderniksi teollisuusvaltioksi vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen on kriittistä. Innovaatiot ovat myös keskeinen voima uusien työpaikkojen synnyttämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Vietnamin kansallinen innovaatiojärjestelmä sisältää periaatteessa kaikki innovaatioiden kehittämiseen tarvittavat elementit: yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkisen sektorin toimijat. Myös lainsäädännölliset puitteet ovat kunnossa. Innovaatiojärjestelmä ei kuitenkaan toimi, sillä toimijoiden välinen yhteistyö ontuu, instituutioiden toimintakyky on heikko ja innovaatiorahoitus puuttuu. Suomi tukee Vietnamia kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä vuonna 2009 käynnistyneellä innovaatiokumppanuusohjelmalla (Innovation Partnerhip Programme, IPP). IPP on ensimmäinen Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyöhanke tiede- ja teknologiasektorilla. Se vastaa hyvin Vietnamin keskitulomaan asemaan liittyviin haasteisiin. Suomella puolestaan on taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden osaamisen kautta tarjota merkittävää lisäarvoa Vietnamin tietoyhteiskunnan ja tietotalouden kehittämiseen. IPP on myös tärkeässä roolissa rakennettaessa kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjauksen mukaista siirtymää perinteisestä kehitysyhteistyöstä monipuolisempiin yhteistyömuotoihin. Viisivuotiseksi (2013–2018) suunniteltu IPP II rakentuu pitkälti ohjelman ensimmäisessä vaiheessa luodulle perustalle. IPP II pyrkii luomaan ”innovaatioekosysteemin”, jossa kasvatetaan kaikkien multi helix -sidosryhmien asiantuntemusta ja osaamista sekä tietoisuutta toistensa rooleista. Tavoitteena on kehittää sellainen lähestymistapa, joka moninkertaistaa lisäarvoa tuottavien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden määrän ja luo työllisyyttä. IPP II:lla on kolme tulosaluetta: 1) instituutioiden kehittäminen ja kapasiteetin rakentaminen; 2) innovaatiokumppanuuksien lisääminen ja 3) innovaatiohankkeiden synnyttäminen. IPP I:n tavoin ohjelman II vaiheen toteutuksesta vastaa Vietnamin tiede- ja teknologiaministeriö (Ministry of Science and Technology, MOST).
Kesto 2009-2018
Kohdealue Vietnam
Kokonaisrahoitus

10 000 000 €

Evaluointi

loading map - please wait...

Vietnamin innovaatiokumppanuusohjelma 11.829718, 106.699219 Vietnamin innovaatiokumppanuusohjelma

FAO/Forest & Farm Facility

Toimiala Metsätalouden kehittäminen 100%
Profiili Forest and Farm Facility (FFF) on vuonna 2012 perustettu kumppanuusohjelma, jota hoitaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) yhteistyössä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja International Institute for Development and Environment (IIED) kanssa. FFF osallistaa pientilallisten, naisten, yhteisöjen ja alkuperäiskansojen tuottajajärjestöjä heitä koskeviin, metsä- ja maaseutuympäristöihin liittyvään päätöksentekoon ja rahoitusratkaisuihin. FFF pyrkii vahvistamaan sidosryhmien ja hallituksen yhteisiä, useampia sektoreita edustavia politiikkafoorumeita ja yhteyksiä paikallis- ja kansallisella tasolla. FFF edistää paikallisyhteisöjen ja maanviljelyalan järjestöjen investointikapasiteettia kestävään maa- ja metsätalouteen sekä kestävän metsätalouden harjoittamista ja kehittämistä, mikä parantaisi pientuottajien, naisten ja alkuperäiskansayhteisöjen tulotasoa ja ruokaturvaa. Lisäksi ohjelman kautta halutaan vahvistaa yhteyttä paikallistason tietämyksen ja kokemuksen sekä kansallisen ja globaalitason agendan ja aloitteiden välillä. FFF:ssa katsotaan kokonaisvaltaisesti metsien ekosysteemipalveluiden, köyhyyden vähentämisen, ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen vaikutusten välisiä yhteyksiä. Sen voidaankin katsoa olevan hyvin kestävän kehityksen Agenda 2030:n edellyttämän integroidun lähestymistavan mukainen. Kehitysmaissa olemassa oleville voimavaroille rakentaminen antaa mahdollisuuden kestävien tulosten aikaansaamiselle. Maatason toimintaa on tällä hetkellä 10 maassa: Bolivia, Gambia, Guatemala, Kenia, Liberia, Myanmar, Nepal, Nicaragua, Sambia ja Vietnam. Tuella haetaan yhteisvaikutuksia maissa, joissa Suomella on kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Tuloksia eri maissa ovat olleet mm. pientuottajien järjestäytymisen avittama tuottajahintojen nousu; tuottajien ja sidosryhmien välisen yhteistyön vahvistuminen; useampien naisten nousu tuottajajärjestöjen johtotehtäviin; toimivien liikesuunnitelmien aikaan saaminen sekä yhteisöjen maanomistusoikeuksien tunnustaminen. FFF on myös tukenut kansallisten ohjelmien valmisteluprosessia useissa maissa ja antanut mahdollisuuden koulutukseen ja vertaisoppimiseen sekä maa- että aluetasolla. FFF:n kokonaisvaltaista tuloksellisuutta arvioidaan seuranta- ja oppimiskehikon kautta. Vuonna 2016 toteutettiin FFF:n väliarviointi, joka oli FFF:lle hyvin myönteinen. Suomen tuki FFF:lle vuonna 2016 on 700 000 euroa.
Kesto 2012-
Kohdealue Bolivia, Gambia, Guatemala, Kenia, Liberia, Myanmar, Nepal, Nicaragua, Sambia ja Vietnam
Kokonaisrahoitus

700 000 (2016)

Evaluointi

loading map - please wait...

FAO/Forest & Farm Facility -18.051867, -63.984375 FAO/Forest & Farm Facility

Metsätietojärjestelmän kehittäminen Vietnamissa, vaihe II

Toimiala Metsäpolitiikka ja -hallinto 100%
Profiili Metsätietojärjestelmän kehittämishankkeen toinen vaihe (FORMIS II) kestää viisi vuotta (2013-2018). Toisessa vaiheessa hanketta laajennetaan sisällöllisesti ja maantieteellisesti (neljä uutta provinssia ja kolmen vanhan provinssin kaikki distriktit sekä kevyempi versio FORMIS-järjestelmästä (raportointi) loppuihin 33 metsäprovinssiin). Hankkeessa on kolme komponenttia: 1) Sähköiset tietoyhteydet eri organisaatioiden välillä ja säännösten valmistelu, 2) Ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen ja raportointikäytännöt, ja 3) Koulutus ja kapasiteetin vahvistaminen. Hankkeen budjetista Suomen osuus on 9,7 milj. euroa ja Vietnamin 437 530 euroa. FORMISin toisen vaiheen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja vahvistaa Vietnamin sosioekonomista kehitystä vahvistamalla metsävarojen hallintaa. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa metsäsektorin strategioiden toteuttamista tarjoamalla täsmällistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekoon kaikilla tasoilla.
Kesto 2013-2018
Kohdealue Vietnam
Kokonaisrahoitus

9 700 000 €

Evaluointi

loading map - please wait...

Metsätietojärjestelmän kehittäminen Vietnamissa, vaihe II 11.313094, 107.578125 Metsätietojärjestelmän kehittäminen Vietnamissa, vaihe II

Kirgisian kalastussektorin kestävä kehittäminen ja Issyk-Kul -järven ekologisen tilan tutkimus

Toimiala Ympäristötutkimus 40%
Kalatalouspolitiikka ja -hallinto 30%
Kalatalouden kehittäminen 30%
Profiili FAO toteuttaa yhteistyössä Kirgisian maatalousministeriön kanssa hankkeen, jonka avulla kehitetään Kirgisian kalastussektoria. Hankkeessa koulutetaan sektorin toimijoita, edistetään alan tutkimusta ja hallintoa sekä kehitetään kalanjalostusta ja kalamarkkinointia. Suomen tuki hankkeelle 1 760 000 euroa v. 2009-2013. FAO on ollut mukana toteuttamassa useita hankkeita Kirgisian kalasektorilla, mm. ollut laatimassa kalastuksen ja kalanviljelyn kehittämisstrategiaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kalasektorin kapasiteettia ruoantuotannon, erityisesti maaseudun vähätuloisten ruokaturvan takaaminen, ja hallinnoinnin osalta sekä parantaa väestön työllisyyttä ja toimeentuloa luonnontaloudellisesti kestävällä tavalla. Hanke tähtää uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä eheyttävän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseen itäosaston kehitysyhteistyön puiteohjelman ”Laajemman Euroopan aloitteen” mukaisesti. Phase II Hankkeen II-vaiheessa (2014 – 2017) tavoitteena on edistää kestävän kalatalouden kehittämistä ja merkittävimpien järvien ja tekojärvien ekosysteemipalvelujen ylläpitämistä kotimaiseen kalankysyntään vastaamiseksi ja siten vahvistaa oikeutta ruokaan, elinkeinoihin ja työmahdollisuuksiin erityisesti maaseudun köyhille Kirgisiassa. Hankkeessa myös koulutetaan viranomaisia ja muita sidosryhmiä. I-vaiheessa perustettuja kalankasvattajayhdistyksiä tuetaan kalanpoikasten ja kalarehun jakeluketjujen perustamiseksi. Hankkeen II-vaiheeseen on varattu 1.480.000 euroa.
Kesto 2009-2017
Kohdealue Kirgisia
Kokonaisrahoitus

1 760 000 € (2009-2013)

1 480 000 (2014-2017)

Evaluointi

loading map - please wait...

Kirgisian kalastussektorin kestävä kehittäminen ja Issyk-Kul -järven ekologisen tilan tutkimus 40.898982, 74.619141 Kirgisian kalastussektorin kestävä kehittäminen ja Issyk-Kul -järven ekologisen tilan tutkimus

Eteläisen ja Itä-Afrikan alueellinen energiakumppanuusohjelma EEP

Toimiala Energiantuotanto ja jakelu
Profiili Ohjelman tavoitteena on tukea paikallisia pieniä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeita, jotka lisäävät uusiutuvien energioiden käyttöönottoa ja vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Hankkeet voivat olla mm. esiselvityksiä, toteutettavuustutkimuksia, pilotti- ja demonstraatiohankkeita sekä koulutusta ja tiedonvaihtoa. Ohjelma on suunniteltu helpottamaan innovatiivisten ideoiden, lähestymistapojen ja suunnitelmien kehittämistä kestäviksi ja kannattaviksi investoinneiksi, jotka tuovat merkittäviä hyötyjä kumppanimaille. Tukea myönnetään julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisjärjestöille. Ohjelma toimii kymmenessä eteläisen ja itäisen Afrikan maassa: Botswanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa, Mosambikissa, Namibiassa, Sambiassa, Seychelleillä, Swazimaalla, Tansaniassa ja Ugandassa. Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2012 lopussa, uusi vaihe on käynnissä vuosille 2013-2015. Ohjelma on rahoittanut 113 hanketta ja kokonaisrahoitus on toistaiseksi 17,2 miljoonaa euroa.
Kesto 2012-2015
Kohdealue Botswana, Etelä-Afrikka, Kenia, Mosambik, Namibia, Sambia, Seychellit, Swazimaa, Tansania, Uganda
Kokonaisrahoitus

EUR 17,2 milj (vaiheet 1-2)

Evaluointi

loading map - please wait...

Eteläisen ja Itä-Afrikan alueellinen energiakumppanuusohjelma EEP -22.629223, 24.257813 Eteläisen ja Itä-Afrikan alueellinen energiakumppanuusohjelma EEP

Vanhemmat artikkelit «