Hankkeen päämääränä on edistää Syyrian rauhanponnisteluja fasilitoimalla eri tasoisia dialogiprosesseja ja tukemalla YK:n Syyria erityisedustaja Staffan de Misturan työtä. EIP on erittäin hyvin asemoitunut rauhanvälityksen raiteiden väliin ja pystyy tuomaan todellista lisäarvoa sekä YK-raiteelle että eri track 2 -toimijoiden työlle. Hanke täydentää hyvin Suomen olemassa olevia Syyrian rauhanrakennuksen tukihankkeita. Hankkeen 2 -vaiheen hankenumero on 57300422.
Syrian Voices -rauhanvälityshanke, Euroopan rauhaninstituutti (EIP)50.846557, 4.372952Syrian Voices -rauhanvälityshanke, Euroopan rauhaninstituutti (EIP)European Institute of Peace (EIP) (Ajo-ohjeet)
Hankkeen avulla on edistetty v. 2009 alkaen Krimin alueen vakaata kehitystä vahvistamalla konfliktin ehkäisyn mekanismeja ja kapasiteettia koulutuksen, tutkimuksen ja poliittisen vuoropuhelun keinoin. Edellisen vaiheen hankenumero: 865 011 01 ja Toteutuksesta vastaa kansainvälinen kansalaisjärjestö PATRIR (Peace Action, Training and Research Institute of Romania). Ukrainaan kuuluva Krimin niemimaa on konfliktiherkkää aluetta, jonka erityispiirteenä on etninen monimuotoisuus. Alueen kolmen suurimman väestöryhmän eli venäläisten, ukrainalaisten ja tataarien välillä on jännitteitä, jotka uhkaavat paitsi Krimin alueen, myös koko Mustanmeren alueen vakautta. Keskeisimmät kiistakysymykset liittyvät kieleen, maanomistukseen ja geopolittiseen identiteettiin. Hankkeen avulla on onnistuttu edistämään eri ryhmien välistä vuoropuhelua järjestämällä mm. vuosittain useita eri väestö- ja asiantuntijaryhmien välisiä keskustelutilaisuuksia kiistakysymyksiin liittyen. Hanke on myös tuottanut runsaasti tutkimustietoa päätöksenteon ja keskustelujen tueksi. Yhtenä konkreettisena tuloksena ollaan aloittamassa monikielisen opetuksen pilotointia Krimin alueen kouluissa ja päiväkodeissa. Hankkeeseen on osallistunut Krimin alueen, Ukrainan, Venäjän, EU:n, Turkin ja muiden Mustanmeren alueen maiden asiantuntijoita ja muita intressitahoja. Suomesta mukana ovat olleet mm. eri yliopistot, Ahvenanmaan rauhaninstituutti ja CMI. Suomi tuki hankkeen ensimmäistä vaihetta 199 663 eurolla v. 2009-2010 sekä toista vaihetta 1 milj. eurolla v. 2011-2013. Vuonna 2014 hanketta rahoitetaan 300 000 eurolla. Tämän jälkeen hankkeen keskeisten toimintojen on tarkoitus jatkua paikallisella rahoituksella.
Kesto
2014
Kohdealue
Ukraina
Toteuttaja
Peace Action, Training and Research Institute of Romania (PATRIR)
Peace Action, Training and Research Institute of Romania (PATRIR) (Ajo-ohjeet)
Krimin alueen vakaan kehityksen edistäminen46.770264, 23.572315Krimin alueen vakaan kehityksen edistäminenPeace Action, Training and Research Institute of Romania (PATRIR) (Ajo-ohjeet)
Naisten tasa-arvoisuutta edistävät organisaatiot ja instituutiot 25%
Hankenumero
28235773
Profiili
Hankkeen päätavoitteena on naisten oikeuksien erityisesti yhteiskunnallisen tasa-arvon ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Siihen pyritään mm. uudistamalla lainsäädäntöä, vahvistamalla naisten ja nuorten poliittista osallistumista puolueiden sisällä sekä vaalityössä, vaikuttamalla yleisiin asenteisiin paikallisyhteisöjen ja uskonnollisten johtajien ja median piirissä.
Kesto
2014-2016
Kohdealue
Tansania
Toteuttaja
YK:n tasa-arvojärjestö (UNWomen) ja Kehitysmaan kansalaisjärjestö
UNDP Tanzania, 368 Msasani Rd, Dar es Salaam, Tansania (Ajo-ohjeet)
Naisten poliittisen osallistumisen tuki Tansaniassa-6.760826, 39.274433Naisten poliittisen osallistumisen tuki TansaniassaUNDP Tanzania, 368 Msasani Rd, Dar es Salaam, Tansania (Ajo-ohjeet)
Hanke on toinen vaihe REILA (Responsible and Innovative Land Administration) projektia, joka tukee maanhallinan ja siihen liittyvän maan rekisteröinnin kehittämistä Etiopiassa. OECD luokittelee Etiopian vähiten kehittyneisiin LDC maihin. Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan, mutta maanviljelijöillä on pitkälle vietyjä, perinteisiä käyttöoikeuksia peltomaan suhteen. Virallisen rekisteröinnin kautta voidaan perinteiset käyttöoikeudet turvata entistä selkeämmin. Peltomaan saaminen rekisteröidyksi rohkaisee myös panostamaan ekologiseen maan käyttöön sekä investoineihin, jotka lisäävät peltomaan tuottokykyä ja siten maatalouden tuotantoa. Rekisteröinti vähentää myös maankäytön oikeuksiin liittyviä epäselvyyksiä ja konflikteja. Hanke toteutetaan 2017-2021. Pitkän aikavälin tavoite on maaseudun väestön taloudellisen aseman parantuminen kestävän maankäytön kautta. Lyhyen aikavälin tavoite on Etiopialle valmistunut parannettu ja sovelias maanhallintasysteemi sekä maanviljelijöiden parantunut turva koskien peltomaansa käyttöoikeuksia. Projektin konkreettiset tulokset, on jaettu kolmeen tulosalueeseen: 1. Aluetasoilla parantunut maanhallinta ja rekisteröinnin kautta lisääntynyt maankäytön turva 2. eri hallinnon tasoilla parantunut virkamiesten maanhallintaan liittyvä kapasiteetti ja Etiopian karttakeskuksen kehittyneempi maanmittauskyky sekä 3. lisääntynyt maanhallinnan asiantuntijoiden määrä Etiopiassa. Hankkeen toteuttamista johtaa Etiopiassa maatalousministeriö. Suomi kilpailuttaa hankkeen tueksi myös asiantuntijatiimin. Suomen tuki hankkeelle on 7,1 miljoonaa euroa, joka jakautuu viidelle vuodelle seuraavasti: 2017: 1,2 miljoonaa, 2018: 1 miljoona, 2019: 1,5 miljoonaa, 2020: 1,9 miljoonaa ja 2021: 1,5 miljoonaa.
Tuki maanhallinnan kehittämiseen Etiopiassa (REILA), toinen vaihe8.127210, 39.814453Tuki maanhallinnan kehittämiseen Etiopiassa (REILA), toinen vaiheEtiopia (Ajo-ohjeet)
Katastrofin ehkäisy ja valmius 30%
Julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi 40%
Tutkimuslaitokset ja tieteelliset instituutiot 30%
Profiili
IImatieteen laitos toteuttaa meteorologian alan IKI-hanketta Kirgisiassa vuosina 2014 – 2016. Hankkeessa vahvistetaan kansallisen viranomaisen Kyrgyzhydrometin kapasiteettia, modernisoidaan alaa ja koulutetaan henkilöstöä. Hanke edistää myös ilmastokestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Kyrgyzhydrometin kapasiteetin vahvistamisella pyritään parempaan luonnonkatastrofien ennakointiin sekä parempaan tiedon saatavuuteen säästä, ilmastosta ja ympäristökysymyksistä. Paremmat sää-, ympäristö- ja ilmastopalvelut ovat välttämättömiä sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Kirgisia on altis luonnonkatastrofeille, kuten tulville, lumi- ja mutavyöryille, kuivuudelle ja koville myrskyille. Nämä katastrofit aiheuttavat suurimman osan luonnon uhkiin liittyvistä taloudellisista tappioista. Ensimmäisen vaiheen tärkeimpinä saavutuksina voidaan mainita automaattisen ilmanlaadun tarkkailuaseman perustaminen Bishkekiin ja strategisen suunnittelun kapasiteetin edistäminen Suomeen tehtyjen opintomatkojen yhteydessä. Hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä muiden alueella toimivien toteuttajien, kuten SYKEn (vesiohjelma), GTKn (luonnonvarojen kestävä hallinta) ja Maailmanpankin kanssa. Erityisesti yhteisistä työpajoista, opintomatkoista ja koulutussessioista on ollut hyötyä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen budjetti on 502.200 euroa. Hanke on vahvasti koulutuspainotteinen kapasiteetin vahvistamishanke. Ilmatieteen laitoksesta riippumattomista syistä koulutusta ei ole pystytty toteuttamaan täysin suunnitelman mukaisesti. Hankkeelle myönnetään vuodeksi lisärahoitusta pääasiassa koulutuksen loppuun saattamiseksi. Toisen vaiheen budjetti on 50.500 euroa (v 2017).
Ilmatieteen laitos/ Meteorologian alan yhteistyö Kirgisiassa40.965382, 74.531250Ilmatieteen laitos/Meteorologian alan yhteistyö KirgisiassaKirgisia (Ajo-ohjeet)
Tietoliikennepolitiikka ja -hallinto 50%
Informaatio- ja viestintäteknologia 50%
Profiili
Vietnam nousi nopean talouskasvun ansiosta alemman keskitulotason maaksi vuonna 2010, ja maan kunnianhimoisena tavoitteena on kehittyä moderniksi teollisuusvaltioksi vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen on kriittistä. Innovaatiot ovat myös keskeinen voima uusien työpaikkojen synnyttämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Vietnamin kansallinen innovaatiojärjestelmä sisältää periaatteessa kaikki innovaatioiden kehittämiseen tarvittavat elementit: yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä julkisen sektorin toimijat. Myös lainsäädännölliset puitteet ovat kunnossa. Innovaatiojärjestelmä ei kuitenkaan toimi, sillä toimijoiden välinen yhteistyö ontuu, instituutioiden toimintakyky on heikko ja innovaatiorahoitus puuttuu. Suomi tukee Vietnamia kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä vuonna 2009 käynnistyneellä innovaatiokumppanuusohjelmalla (Innovation Partnerhip Programme, IPP). IPP on ensimmäinen Suomen ja Vietnamin välinen kehitysyhteistyöhanke tiede- ja teknologiasektorilla. Se vastaa hyvin Vietnamin keskitulomaan asemaan liittyviin haasteisiin. Suomella puolestaan on taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksensä sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden osaamisen kautta tarjota merkittävää lisäarvoa Vietnamin tietoyhteiskunnan ja tietotalouden kehittämiseen. IPP on myös tärkeässä roolissa rakennettaessa kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjauksen mukaista siirtymää perinteisestä kehitysyhteistyöstä monipuolisempiin yhteistyömuotoihin. Viisivuotiseksi (2013–2018) suunniteltu IPP II rakentuu pitkälti ohjelman ensimmäisessä vaiheessa luodulle perustalle. IPP II pyrkii luomaan ”innovaatioekosysteemin”, jossa kasvatetaan kaikkien multi helix -sidosryhmien asiantuntemusta ja osaamista sekä tietoisuutta toistensa rooleista. Tavoitteena on kehittää sellainen lähestymistapa, joka moninkertaistaa lisäarvoa tuottavien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden määrän ja luo työllisyyttä. IPP II:lla on kolme tulosaluetta: 1) instituutioiden kehittäminen ja kapasiteetin rakentaminen; 2) innovaatiokumppanuuksien lisääminen ja 3) innovaatiohankkeiden synnyttäminen. IPP I:n tavoin ohjelman II vaiheen toteutuksesta vastaa Vietnamin tiede- ja teknologiaministeriö (Ministry of Science and Technology, MOST).
Metsätietojärjestelmän kehittämishankkeen toinen vaihe (FORMIS II) kestää viisi vuotta (2013-2018). Toisessa vaiheessa hanketta laajennetaan sisällöllisesti ja maantieteellisesti (neljä uutta provinssia ja kolmen vanhan provinssin kaikki distriktit sekä kevyempi versio FORMIS-järjestelmästä (raportointi) loppuihin 33 metsäprovinssiin). Hankkeessa on kolme komponenttia: 1) Sähköiset tietoyhteydet eri organisaatioiden välillä ja säännösten valmistelu, 2) Ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen ja raportointikäytännöt, ja 3) Koulutus ja kapasiteetin vahvistaminen. Hankkeen budjetista Suomen osuus on 9,7 milj. euroa ja Vietnamin 437 530 euroa. FORMISin toisen vaiheen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja vahvistaa Vietnamin sosioekonomista kehitystä vahvistamalla metsävarojen hallintaa. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa metsäsektorin strategioiden toteuttamista tarjoamalla täsmällistä ja luotettavaa tietoa päätöksentekoon kaikilla tasoilla.
Ohjelman tavoitteena on tukea paikallisia pieniä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeita, jotka lisäävät uusiutuvien energioiden käyttöönottoa ja vähentävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Hankkeet voivat olla mm. esiselvityksiä, toteutettavuustutkimuksia, pilotti- ja demonstraatiohankkeita sekä koulutusta ja tiedonvaihtoa. Ohjelma on suunniteltu helpottamaan innovatiivisten ideoiden, lähestymistapojen ja suunnitelmien kehittämistä kestäviksi ja kannattaviksi investoinneiksi, jotka tuovat merkittäviä hyötyjä kumppanimaille. Tukea myönnetään julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisjärjestöille. Ohjelma toimii kymmenessä eteläisen ja itäisen Afrikan maassa: Botswanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa, Mosambikissa, Namibiassa, Sambiassa, Seychelleillä, Swazimaalla, Tansaniassa ja Ugandassa. Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2012 lopussa, uusi vaihe on käynnissä vuosille 2013-2015. Ohjelma on rahoittanut 113 hanketta ja kokonaisrahoitus on toistaiseksi 17,2 miljoonaa euroa.
Metsäpolitiikka ja -hallinto 50%
Desentralisaatio ja tuki maansisäisille hallinnoille 50%
Hankenumero
28816523
Profiili
Vaikka Sambia luetaan yhdeksi Afrikan nopeimmin kasvavista talouksista, köyhyysaste maaseudulle – 77% vuonna 2011 – ei ole vähentynyt ja kuilu rikkaimman ja köyhimmän väestön välillä kasvaa. Köyhyyden ja toisaalta ympäristön ja luonnonvarojen tilan välinen yhteys on suora. Suurin osa maaseudun väestöstä on erittäin riippuvaisia metsävaroista ruokaturvallisuutensa takaamiseksi (esim. pähkinät, hedelmät, sienet, toukat), sekä puuvaroista rakentamiseen ja energialähteeksi. Lisäksi köyhimmillä maaseudun alueilla puutavaran ja puuhiilen tuotanto on väestön pääasiallinen tulonlähde. Sambian metsien ja muiden luonnonvarojen hallinta on monimutkaista ja haastavaa erityisesti paikallisväestölle. Hankkeen tavoitteena on kehittää mekanismi, jolla kyettäisiin käsittelemään paikallisen väestön kohtaamia haasteita metsien ja luonnonvarojen hallinnassa ja edistää metsien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Sambian metsä- ja muiden luonnonvarojen paikallishallinnon tukiohjelma-14.793472, 26.982422Sambian metsä- ja muiden luonnonvarojen paikallishallinnon tukiohjelmaSambia (Ajo-ohjeet)
Vesihuolto-, sanitaatio ja hygieniahanketta on toteutettu vuodesta 2011 lähtien. Hankkeen kahden ensimmäisen vaiheen aikana on puhdasta vettä saatu 1,8 miljoonalle ihmiselle. Hankkeen kolmannen vaiheen aikana tavoitteena on saada 900 000 ihmistä puhtaan veden piiriin. Hankkeen vaikuttavuustavoitteena on väestön terveydentilan sekä erityisesti naisten aseman parantuminenen viidellä alueella Etiopian maaseudulla. Hankkeella on neljä varsinaista tulostavoitetta: 1) Parantunut veden saatavuus, 2) parantunut sanitaatiokattavuus ja parempi hygieniakäytös, 3) rakennettujen vesipisteiden ja käymälöiden entisestään parantunut kestävyys ja toimintakyky sekä 4) naisten aseman parantaminen ja naisten voimaannuttaminen. Hankkeen avulla pyritään vaikuttamaan myös vesisektorin kehitykseen Etiopiassa laajemmin. Hankkeen tuloksia tullaan seuraamaan tarkkaan ja niistä kerrotaan eteenpäin. Suomen erityisenä vaikuttamistavoitteena on saada Etiopian One WASH sektoriohjelmaa rahoittaman Consolidated WASH Account rahaston hankkeisiin yhteisörahoitusmalliin perustuva lähestymistapa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 11 miljoonaa euroa, josta 2016: 2 400 000 euroa, 2017: 3 400 000 euroa, 2018: 3 200 000 euroa ja 2019: 2 000 000 euroa. Etiopia kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC).
COWASH/Etiopian vesihuolto-, sanitaatio ja hygieniahanke, vaihe III8.369127, 39.375000COWASH/Etiopian vesihuolto-, sanitaatio ja hygieniahanke, vaihe IIIAmhara, Etiopia (Ajo-ohjeet)
